Eikö olisikin aika hienoa, että heräisit aamulla sopivan viileästä huoneesta kuin auringonnousuun valojen kirkastuessa hitaasti? Kun menisit suihkuun, vesi olisi valmiiksi juuri sinulle sopivaa ja kylpyhuoneen ilmastointi menisi automaattisesti päälle. Suihkun jälkeen pääsisit nauttimaan juuri sinun makuusi keitettyä kahvia. Jääkaappi kertoisi, mitä kaupasta pitäisi seuraavalla kerralla hankkia. Aamupalan jälkeen talo muistuttaisi sinua lähtevästä bussista. Kun sulkisit oven, valot sammuisivat automaattisesti ja voisit olla varma, että myös se kahvinkeitin on sammutettu.
Älykkäällä rakennuksella on samoja ominaisuuksia kuin ihmisellä. Älykäs rakennus tuntee ja tunnistaa, havainnoi ja reagoi, näkee ja näyttää, kuulee ja kuuluttaa. Voidaan sanoa, että älykäs rakennus auttaa käyttäjiään monella tavalla.
Älykäs rakennus on energiatehokas, terveellinen ja turvallinen. Sen tiloja voidaan muuntaa käyttötarpeen mukaan. Älykäs rakennus pienentää rakennuksen käyttö- ja ylläpitokuluja koko rakennuksen elinkaaren ajan.
Älykäs rakennus sisältää usein reaaliaikaisesti reagoivaa teknologiaa. On hyvin yleistä, että teknologia huolehtii esimerkiksi lämmityksen, ilmanvaihdon tai valaistuksen säätämisestä tarpeen mukaan. Hiilidioksidianturit ja liikkeentunnistimet tai valaistusanturit kertovat järjestelmälle tarpeesta säätää ilmanvaihtoa tai valaistusta. Eri tilojen lämmitystä voidaan myös säätää tarpeen mukaan. Järjestelmä voi jopa ennakoida tulevaa säätä ja muuttaa asetuksiaan sen mukaisesti.
Käyttäjälähtöinen älykäs rakennus toimii vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Älykäs rakennus voi reagoida yksilöllisesti ja tunnistaa jopa yksittäisen käyttäjän käyttäjäprofiilin. Esimerkiksi kännykän, sormenjälkitunnistimen tai PIN-koodin avulla käyttäjä voi tunnistautua tilan käyttäjäksi. Älykäs rakennus tallentaa käyttäjän yleisimmin toistuvat käyttäytymismallit ja reagoi sen mukaan. Reagointi ja vuorovaikutteisuus liittyvät esimerkiksi lämmitykseen, vedenkäyttöön, ilmastointiin ja valaistukseen.
Älykkäät rakennukset tuottavat paljon tietoa esimerkiksi energiankulutuksesta, kiinteistön tilasta, käyttäjämääristä ja käyttäjien kulkureiteistä. Lisäksi käyttäjät tuottavat tietoa valokuvina ja sosiaalisessa mediassa tai vaikkapa veden- ja sähkönkulutusjärjestelmien tallentamien tietojen tai liikenteen käyttötietojen muodossa. Kiinteistöön liittyvää tietoa voidaan hyödyntää eri tavoin. Tavoitteena on, että kiinteistö mukautuu yhä paremmin käyttäjänsä elämään. Se helpottaa arkea ja on taloudellisesti sekä ympäristön kannalta järkevää.
Älykäs kaupunkiympäristö – Smart City ja Big Data
Smart City -käsite kuvaa sitä, miten kaupunkiympäristöä kehitetään tieto- ja viestintätekniikan avulla. Smart Citeissä pyritään ekotehokkuuteen ja elämänlaadun parantamiseen.
Erilaiset älysovellukset keräävät dataa. Esineiden internet (IoT = Internet of Things, teollinen internet) ja erilaiset mittarit keräävät jatkuvasti tietoa. Erilaista tietoa on saatavilla valtavasti. Tätä tietomäärää kutsutaan älykkään kaupungin yhdeksi tärkeimmäksi rakennusaineeksi, Big Dataksi.
Älykäs kaupunki hyödyntää Big Dataa
Lähde: RIL-julkaisu, Käyttäjälähtöinen älyrakennus
