Tietopankki

Sanasto

Arkkitehti

Arkkitehti on ammattinimike. Arkkitehti suunnittelee rakennuksia ja maankäyttöä. Arkkitehdin työhön voi kuulua myös esimerkiksi sisustusten tai huonekalujen suunnittelua. Maisema-arkkitehti suunnittelee ulkotiloja, niiden rakentamista ja hoitoa.

Arkkitehtuuri

Arkkitehtuuri on rakennustaidetta. Siinä yhdistyvät taide ja tekniikka. Muista taiteen lajeista arkkitehtuuri eroaa siinä, että vaatii aina usean eri toimijan yhteistyötä.

Asemakaava

Kaavoituksella säädellään alueiden käyttöä ja rakentamita. Kaavoitus määrittelee esimerkiksi asutusalueiden ja teollisuusalueiden sijoittumisen kunnan alueelle. Kaavoitus on osa maankäytön suunnittelua. Kaavoja ovat maakuntakaava, kunnan yleiskaava ja asemakaava. Asemakaava on yksityiskohtaisin kaava.

Betoni

Betoni on yksi käytetyimmistä rakennusmateriaaleista. Kun betonia valmistetaan, sementtiin sekoitetaan runkoainetta (yleensä kiviä tai hiekkaa), vettä sekä lisäaineita. Kemiallinen reaktio aiheuttaa betonin kovettumisen.

BIM-tietomalli

BIM on rakennuksen tietomalli eli malli rakennuksesta ja sen toiminnoista. Sen avulla rakennuksen rakenteiden ja toimintojen ymmärtäminen on helpompaa.

BIM kuuluu tietomallipohjaiseen suunnitteluun. Tietomallipohjaisessa suunnittelussa luodaan 3D- eli kolmiulotteinen malli rakennuksesta. Se sisältää tiedot rakennuksen tiloista ja toiminnoista. Mallintamisen avulla voidaan tehdä vertailuja esimerkiksi eri rakenneratkaisujen tai materiaalivaihtoehtojen välillä. Tietomallit helpottavat myös erilaisten rakennukseen liittyvien laskelmien vertailemista koko elinkaaren ajalta.

Rakennustyömailla tietomallit havainnollistavat tulevia työvaiheita. Sen avulla voidaan seurata myös aikataulussa pysymistä, hoitaa erilaista työmaajärjestelyitä sekä huolehtia työturvallisuudesta.

Elinkaari

Elinkaari tarkoittaa esineen tai esimerkiksi rakennuksen käyttöaikaa sen valmistamisesta käytön loppuun saakka.

Elinkaarimalli

Elinkaarimallilla toteutettavassa rakennushankkeessa rakennusyritys vastaa koko rakennushankkeesta. Useimmissa elinkaarimallihankkeissa rakennusyrityksen vastuulle kuuluu lisäksi rakennuksen ylläpito useiden vuosien ajan.

Energiatehokkuus

Energiatehokkuus kuvaa energian avulla saatavan hyödyn ja siihen tarvittavan energiapanoksen suhdetta. Energiatehokkuutta saadaan parannettua pienentämällä tarvittavaa energiapanosta ja/tai lisäämällä hyötyä. Energiatehokkuutta voidaan kuvata taloudellisesta, teknisestä, energian laadun, päästö- ja ilmastovaikutusten sekä omavaraisuuden näkökulmasta.

Energiatehokas rakennus

Energiatehokkaan rakennuksen ylläpito on energian kannalta ja taloudellisesti edullista. Enerigatehokkaan rakennuksen rakentaminen voidaan tehdä yleisesti käytössä olevilla ratkaisuilla.

Energiatehokas rakennus suunnitellaan ja rakennetaan niin, että se kuluttaa energiaa ja luonnonvaroja mahdollisimman säästeliäästi. Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten täyttyminen on osoitettava laskelmilla.

Esteetön rakennus, esteettömyys

Esteettömyys tarkoittaa sitä, että etenkin vammaiset tai muutoin toimintarajoitteiset ihmiset on huomioitu suunnittelussa ja rakentamisessa. Esteettömyyden synonyymina käytetään myös sanaa saavutettavuus. Julkisissa tiloissa esteettömyyttä parannetaan esimerkiksi rakentamalla pyörätuolin käyttäjlle ramppeja ja hissejä sekä ottamaan asia huomioon WC-tilojen suunnittelussa. Kuulovammaisille keskeinen seikka on induktiosilmukka.

Estetiikka

Estetiikka tutkii kauneutta ja esteettistä eli kauneusarvoihin liittyviä asioita. Esimerkiksi esteettinen rakennus on kaunis, se on viimeistelty ja se sopii ympäristöönsä.

Geotekniikka

Geotekniikka tutkii maa- ja kallioperän teknisiä ominaisuuksia ja niiden soveltumista maa- ja pohjarakentamiseen. Geotekninen suunnittelu on tärkeä osa rakentamista. Siinä määritetään se, miten rakennukset ja rakenteet liittyvät maa- tai kallioperään.

Hankesuunnittelu

Hankesuunnitelma on rakennushankkeen kokonaissuunnitelma. Siinä asetetaan tavoitteet rakennushankkeelle sekä selvitetään suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät asiat.

Hankesuunnittelussa asetetaan rakennushankkeelle täsmälliset laajuutta, toimivuutta, laatua, kustannuksia, aikataulua ja ylläpitoa koskevat tavoitteet. Hankesuunnittelun tuloksena syntyy hankesuunnitelma, jonka perusteella tehdään investointipäätös.

Hiilijalanjälki

Hiilijalanjälki tarkoittaa tuotteen tai toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen määrää sen elinkaaren aikana.

Hulevesi

Hulevesi on sade- ja sulamisvettä. Mitä enemmän alueella kuten pihalla tai katolla on vettä läpäisemätöntä pintaa sitä nopeammin ja enemmän hulevettä syntyy.

Infrastruktuuri

Tekniseen infrastruktuuriin kuuluvat muun muassa liikenneverkko, energiahuoltoverkko, jätehuolto, vesihuolto, tietoliikenneverkot sekä viher- ja vesialueet. Infrastruktuuriin kuuluvat myös esimerkiksi rakennukset, satamat ja lentokentät.

Julkisivu

Julkisivu on rakennuksen ulkopinta. Se muodostuu yleensä ulkoseineistä. Julkisivuun liittyviä ratkaisuja säädellään rakennusmääräyksillä ja asemakaavalla.

Kaavamerkinnät

Kaavamerkinnät ovat asema- ja yleiskaavassa käytettäviä merkintöjä. Niillä kuvataan esimerkiksi se, mihin tonttia voidaan käyttää, mitä tontille voi rakentaa sekä rakennusten ja tonttien rajat kartalla.

Kaavoitus

Kaavoitus on maankäytön suunnittelua. Sen avulla säädetään alueiden käyttöä ja rakentamista ja erilaisten toimintojen, kuten asumisen ja työpaikkojen sijoittamisesta kunnan alueelle. Kaavoituksen tehtävänä on sovittaa yhteen erilaisia näkökulmia ja tavoitteena on hyvän elinympäristön rakentaminen. Tavoitteena on edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys turvaa nykyisen yhteiskunnan tarpeet tuhoamatta tulevien sukupolvien elinolosuhteita. Kestävään kehitykseen kuuluu, että emme tuhoa tulevaisuuden luonnonvaroja ja ympäristöä.

Kiinteistön ylläpito

Kiinteistön ylläpitoon kuuluu muun muassa rakennuksen kunnon jatkuva seuranta sekä mahdollisten korjaustarpeiden selvittäminen.

Kiinteistönhoito

Kiinteistönhoidolle kuuluvat esimerkiksi tekniset järjestelmät kuten lämmitys ja valaistus, viallisten kohteiden korjaaminen, siivous, jätehuolto ja ulkoalueiden hoito.

Kiinteistöpalvelut

Kiinteistöpalvelut ovat kiinteistöjen kuntoon ja arvon säilymiseen liittyviä hoito- ja ylläpitopalveluita. Näihin lukeutuvat esimerkiksi kiinteistöhuolto, tekniset palvelut, energianhallintapalvelut, siivous ja ulkoalueiden hoito. Kiinteistöpalveluja ovat myös erilaiset toimitila- ja käyttäjäpalvelut, joilla luodaan puitteet kiinteistöjen tai toimitilojen käyttäjille. Näitä ovat esimerkiksi aula-, kokous- ja turvapalvelut.

Kiinteistön hoitoon ja ylläpitoon kuuluvat esimerkiksi tekniset järjestelmät kuten lämmitys ja valaistus, järjestelmien huolto ja pienimuotoinen korjaaminen, siivous, jätehuolto ja ulkoalueiden hoito.

Käytettävyys

Käytettävyys kuvaa rakennuksen, apuvälineen tai esineen helppokäyttöisyyttä.

Käyttöturvallisuus

Rakennuksen käyttöturvallisuus tarkoittaa sitä, että rakennusta on turvallista käyttää sen käyttöarkoituksen mukaisesti.

Lämmitysmuoto

Lämmitysmuoto kertoo miten rakennus lämmitetään. Lämmitysmuotoja ovat esimerkiksi kaukolämpö, maalämpö, sähkö ja puulämmitys.

Maaperätutkimus

Maaperätutkimuksella selvitetään, millaiselle maaperälle rakennus tullaan tekemään. Maaperätutkimuksessa selviää myös, pitääkö maaperää puhdistaa ennen rakentamisen aloittamista.

Maisema-arkkitehtuuri

Maisema-arkkitehtuuri on monitieteellinen ala, jossa suunnitellaan ulkotiloja ja niiden muotoilua ja esteettistä olemusta.

Matalaenergiatalo

Rakennus, jonka lämmitysenergian tarve on puolet sellaisesta rakennuksesta, joka täyttää rakentamismääräysten vaatimukset.

Materiaalitehokkuus

Rakentaminen on suurimpia luonnonvarojen kuluttajia. Rakentamisessa, rakennusten korjaamisessa ja muutostöissä sekä purkamisessa syntyy paljon jätettä.  Materiaalitehokkuus tarkoittaa luonnon raaka-aineiden mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä.

Mittakaava

Mittakaava on suhdeluku, joka kertoo kuvan, kartan tai piirroksen ja sen esittämän todellisen kohteen mittojen välisen suhteen. Esimerkiksi mittakaava 1:100 (luetaan yhden suhde sataan) tarkoittaa, että yksi senttimetri kuvassa vastaa sataa senttimetriä oikeassa kohteessa. Mittakaava on sama kaikkialla kuvassa.

Muuntojousto

Muuntojousto kuvaa rakennuksen kykyä uudistua ja muuntua tarpeen mukaan.

Nollaenergiatalo

Nollaenergiatalo tuottaa käytännössä saman verran energiaa kuin kuluttaa. Lisäksi energiasta entistä isompi määrä on uusiutuvaa, kuten maalämpöä tai aurinkoenergiaa.

Passiivienergiatalo

Rakennus, joka ei yleisen määritelmän mukaan tarvitse lainkaan lämmitys- eikä jäähdytysenergiaa. Suomen ilmastossa ei vielä päästä kustannustehokkaasti sellaiseen tasoon, jossa lämmitystä ei lainkaan tarvita.

Pohjapiirros

Pohjapiirros on leikkauskuva rakenteesta tai rakennuksesta. Rakennuksen pohjapiirrokseen merkitään tilojen sijainti eli huoneiden ja seinien paikat oikeassa mittakaavassa. Pohjapiirrosta voi käyttää myös sähkö ja LVI -suunnitelmien pohjakuvana.

Rakennettu ympäristö

Rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan kaikkea ihmisen muokkaamia rakenteita. Rakennettuun ympäristöön kuuluvat mm. pihat, tiet, rakennukset, talousmetsät ja pellot.

Sementti

Sementti on betonin tärkein raaka-aine. Se on yksi maailman käytetyimmistä rakennusaineista. Sementti valmistetaan kalkkikivestä, savesta ja kipsistä.

Tärkeimmät rakennusmateriaalit

Tärkeimpiä rakennusmateriaaleja ovat puu, tiili, erilaiset harkkorakenteet, hirsi ja teräs.

Viherympäristö

Viherympäristö tarkoittaa rakennusten ympärillä olevaa kasvillisuutta ja viheralueita.

Ympäristövaikutukset

Ympäristövaikutuksilla viitataan ihmisen aiheuttamiin vaikutuksiin ympäröivässä luonnossa.

Älykäs rakennus

Älykäs rakennus on rakennus, joka sisältää usein reaaliaikaisesti reagoivaa teknologiaa. On hyvin yleistä, että teknologia huolehtii esimerkiksi lämmityksen, ilmanvaihdon tai valaistuksen säätämisestä tarpeen mukaan.

Elinkaariajattelu

Elinkaarella tarkoitetaan jaksoa 1) maankäytön ja 2) rakentamisen suunnittelusta ja raaka-aineiden hankinnasta 3) rakentamiseen, 4) rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon ja 5-6) korjauksiin ja aina 7) purkuun ja kierrätykseen saakka.

Käytännössä tilaaja määrittelee rakennuksen tavoitellun käyttöiän. Tämä ohjaa valintoja suunnitteluvaiheessa.

1. Alue ja maankäyttö

  • Merkittävät toimijat: Kaupunki/kaavoittaja ja omistaja/tilaaja (rakennushankkeeseen ryhtyvä)
  • Merkitys: Pitkäjänteisen rakennuksen tarve ja käyttökelpoisuus

2. Suunnittelu ja materiaalit

  • Merkittävät toimijat: Omistaja/tilaaja, suunnittelutoimistot ja kaupunki (lupa-asiat)
  • Merkitys: Rakennuksen energiatehokkuus ja -ratkaisut sekä elinkaaren kestävät materiaalit

3. Rakentaminen

  • Merkittävät toimijat: Omistaja/tilaaja, suunnittelutoimistot ja rakentajat
  • Merkitys: Materiaalien päästöt ja säästöt sekä toiminta rakennustyömaalla

4. Käyttö ja ylläpito

  • Merkittävät toimijat: Omistaja/tilaaja sekä erilaiset kiinteistön hoidosta ja ylläpidosta vastaavat palveluntuottajat
  • Merkitys: Kiinteistöjen kunnon ja arvon säilyminen ja kiinteistöjen käyttäjien hyvinvointi ja viihtyvyys

5. ja 6. Pienet korjaukset ja peruskorjaukset

  • Merkittävät toimijat: Omistaja/tilaaja, suunnittelutoimistot, rakentajat ja eri palveluntuottajat
  • Merkitys: Rakennuksen pitkä käyttöikä sekä muuntojoustavuus

7. Purku ja kierrätys

  • Merkittävät toimijat: Omistaja, kaupunki (lupa-asiat), rakentajat/purku-urakoitsijat, palveluntarjoajat
  • Merkitys: Materiaalitehokkuuden tehostaminen; jätteen synnyn vähentämisen, uusiokäytön ja kierrätyksen osalta

Tilaajan tavoitteet

1. Tilaajan vaatimukset tontille

  • Kirjasto rakennetaan elinkaarimallilla. Siinä omistaja ja rakentaja tekevät sopimuksen, jossa rakentaja huolehtii rakentamisen lisäksi myös kiinteistön ylläpidosta 25 vuoden ajan.
  • Rakennuttaja eli kunta sitoutuu käyttämään (vuokraamaan) tietyn määrän tiloja vuodessa.
  • Rakennuksen on oltava valmis 2 vuoden kuluttua sopimuksen allekirjoituksesta.
  • Tontilla oltava lasten leikkipaikka
  • Tontilla oltava viheralue kaupunkilaisille
  • Piha-alueen suunnittelussa on otettava huomioon alueen vaatimat huoltotoimet eri vuodenaikoina.
  • Kulkuväyliä suunniteltaessa on huomioitava eri käyttäjäryhmät ja esteettömyys.
  • Kulku esimerkiksi julkisen liikenteen pysäkeille on oltava turvallista.

2. Tilaajan tavoitteet suunnittelulle

  • Rakennus rakennetaan elinkaarimallilla. Siinä omistaja ja rakentaja tekevät sopimuksen, jossa rakentaja huolehtii rakentamisen lisäksi myös kiinteistön ylläpidosta 25 vuoden ajan.
  • Rakennuttaja eli kunta sitoutuu käyttämään (vuokraamaan) tietyn määrän tiloja vuodessa.
  • Rakennuksen on oltava valmis 2 vuoden kuluttua sopimuksen allekirjoituksesta.
  • Tontilla on oltava lasten leikkipaikka
  • Tontilla on oltava viheralue kaupunkilaisille
  • Piha-alueen suunnittelussa on otettava huomioon alueen vaatimat huoltotoimet eri vuodenaikoina.
  • Kulkuväyliä suunniteltaessa on huomioitava eri käyttäjäryhmät ja esteettömyys.
  • Kulku esimerkiksi julkisen liikenteen pysäkeille on oltava turvallista.

3. Tilaajan vaatimukset koskien materiaaleja

  • Rakentamisen kaikissa vaiheissa pitää huolehtia ympäristönäkökulmista.
  • Julkisivumateriaalien ja sisätilojen pintamateriaalien tulee olla kestäviä, helposti puhdistettavissa ja tarvittaessa korjattavissa.
  • Rakennuksen materiaalien valinnassa pitää huomioida ympäristövaikutukset rakennusmateriaalin koko elinkaaren ajalta.
  • Pihan pintamateriaalin valinnassa pitää huolehtia siitä, että sen ylläpito on helppoa eri vuodenaikoina.

4. Tilaajan vaatimukset koskien ylläpitoa

  • Huoltoyhtiö pystyy hyödyntämään reaaliaikaista dataa (esimerkiksi eri tilojen kävijämäärät, siivoustarve, ilmanlaatu, lämpötila, vedenkulutus, energiankulutus) kiinteistöstä
  • Huoltoyhtiön on pystyttävä korjaamaan havaitut ongelmat sovitun ajan kuluessa.
  • Huoltoyhtiöllä on ympärivuorokautinen puhelinpäivystys.

Mitä on arkkitehtuuri?

Arkkitehtuuri on taidetta. Aina läsnä olevana käyttötaiteena sillä on kuitenkin melko erikoinen asema taiteiden joukossa. Sen vaikutukselle alttiiksi joutumista ei voi itse valita eikä säädellä.

Sanotaan, että arkkitehtuuri on: tilan taidetta, virtaavaa tilaa, valon leikkiä pinnoilla, massojen suurenmoista leikkiä valossa, funktiota seurannutta muotoa tai vaikkapa maiseman suuren tilallisen sinfonian huomioimista. Nämä ovat luonnehdintoja, teemoja, joiden korostamisesta syntyy ehkä yksittäisen arkkitehdin persoonallinen tyyli, mutta joista mikään ei yksin riitä kuvaamaan tai määrittämään arkkitehtuuria, rakennustaidetta.

Yhdistäessään tunteen ja täsmällisen ajattelun, ei-mitattavat ja mitattavat ominaisuudet, on arkkitehtuuri vaikeasti määriteltävissä. Minulle merkitykselliseksi muodostuneen luonnehdinnan mukaan arkkitehtuuri on paikan hengen toteuttamista rakentamalla. Rakennetun paikan kuten talon henki muodostuu sen suhteesta ympäröivään luontoon, rakennuksiin ja kaupunkirakenteeseen, sen osien suhteesta toisiinsa ja kokonaisuuteen, sen tilallisista ominaisuuksista kuten tilojen avautumisesta ja sulkeutumisesta, tilojen liittymisestä tilasarjoiksi, sen materiaalivalinnoista, rakenneratkaisuista, mittasuhteista, rakentamisen laadusta. Lisäksi paikan henki muodostuu yksilöllisestä tulkinnasta, kokijan muistoista ja kokemuksista sekä yhteisöllisistä paikkaan liitetyistä merkityksistä, sen eletystä ja koetusta historiasta.

Arkkitehtuuri on myös ajan ja yhteiskunnan, kulttuurin kuva. Siitä, mitä nyt rakennetaan, voidaan tehdä päätelmiä aikamme arvoista myös tulevaisuudessa. Sen mukaan meitä tullaan arvioimaan ja arvostelemaan. Kertooko arkkitehtuuri ihmisenä olemisesta ehkä jotakin sellaista, mitä ei voisanoin ilmaista, sellaista, mikä välittyy vain lukemalla rakennetun ympäristön kieltä?

Arkkitehtuuri on niin olennainen ja itsestään selvä osa jokapäiväistä elämäämme, että emme kiinnitä siihen juuri lainkaan huomiota. Kuitenkin se vaikuttaa omalta osaltaan maailmankuvamme, arvojemme ja asenteidemme muodostumiseen sekä suoranaisesti myös fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Ympäristön suunnitteluun ja sitä koskevaan päätöksentekoon liittyy näin suuri vastuu. Oikeilla ratkaisuilla voidaan edesauttaa ympäristön kehittymistä sellaiseksi, missä ihmisen on hyvä elää onnellisena, tuottavana ja terveenä. Miellyttävään ympäristöön halutaan kuulua ja samaistua. Kun ympäristö kunnioittaa ihmistä ja se koetaan omaksi, tulee arkkitehtuurista merkityksellinen koti ihmiselle.

Rakentaminen ja arkkitehtuuri eivät kuulu vain päättäjille ja alan ammattilaisille. Myös kansalaisilla on sekä lain määrittämä oikeus että velvollisuus osallistua ympäristöstä käytävään keskusteluun ja sitä koskevaan päätöksen tekoon – ja ottaa näin vastuu sekä ympäristön luomisesta että sen ylläpitämisestä ja vaalimisesta.

Jaana Räsänen, arkkitehti

Älykäs rakennus

Eikö olisikin aika hienoa, että heräisit aamulla sopivan viileästä huoneesta kuin auringonnousuun valojen kirkastuessa hitaasti?  Kun menisit suihkuun, vesi olisi valmiiksi juuri sinulle sopivaa ja kylpyhuoneen ilmastointi menisi automaattisesti päälle. Suihkun jälkeen pääsisit nauttimaan juuri sinun makuusi keitettyä kahvia. Jääkaappi kertoisi, mitä kaupasta pitäisi seuraavalla kerralla hankkia. Aamupalan jälkeen talo muistuttaisi sinua lähtevästä bussista. Kun sulkisit oven, valot sammuisivat automaattisesti ja voisit olla varma, että myös se kahvinkeitin on sammutettu.

Älykkäällä rakennuksella on samoja ominaisuuksia kuin ihmisellä. Älykäs rakennus tuntee ja tunnistaa, havainnoi ja reagoi, näkee ja näyttää, kuulee ja kuuluttaa. Voidaan sanoa, että älykäs rakennus auttaa käyttäjiään monella tavalla.

Älykäs rakennus on energiatehokas, terveellinen ja turvallinen. Sen tiloja voidaan muuntaa käyttötarpeen mukaan. Älykäs rakennus pienentää rakennuksen käyttö- ja ylläpitokuluja koko rakennuksen elinkaaren ajan.  

Älykäs rakennus sisältää usein reaaliaikaisesti reagoivaa teknologiaa. On hyvin yleistä, että teknologia huolehtii esimerkiksi lämmityksen, ilmanvaihdon tai valaistuksen säätämisestä tarpeen mukaan. Hiilidioksidianturit ja liikkeentunnistimet tai valaistusanturit kertovat järjestelmälle tarpeesta säätää ilmanvaihtoa tai valaistusta.  Eri tilojen lämmitystä voidaan myös säätää tarpeen mukaan. Järjestelmä voi jopa ennakoida tulevaa säätä ja muuttaa asetuksiaan sen mukaisesti.

Käyttäjälähtöinen älykäs rakennus toimii vuorovaikutuksessa käyttäjän kanssa. Älykäs rakennus voi reagoida yksilöllisesti ja tunnistaa jopa yksittäisen käyttäjän käyttäjäprofiilin. Esimerkiksi kännykän, sormenjälkitunnistimen tai PIN-koodin avulla käyttäjä voi tunnistautua tilan käyttäjäksi. Älykäs rakennus tallentaa käyttäjän yleisimmin toistuvat käyttäytymismallit ja reagoi sen mukaan. Reagointi ja vuorovaikutteisuus liittyvät esimerkiksi lämmitykseen, vedenkäyttöön, ilmastointiin ja valaistukseen.

Älykkäät rakennukset tuottavat paljon tietoa esimerkiksi energiankulutuksesta, kiinteistön tilasta, käyttäjämääristä ja käyttäjien kulkureiteistä. Lisäksi käyttäjät tuottavat tietoa valokuvina ja sosiaalisessa mediassa tai vaikkapa veden- ja sähkönkulutusjärjestelmien tallentamien tietojen tai liikenteen käyttötietojen muodossa. Kiinteistöön liittyvää tietoa voidaan hyödyntää eri tavoin.  Tavoitteena on, että kiinteistö mukautuu yhä paremmin käyttäjänsä elämään. Se helpottaa arkea ja on taloudellisesti sekä ympäristön kannalta järkevää.

Älykäs kaupunkiympäristö – Smart City ja Big Data

Smart City -käsite kuvaa sitä, miten kaupunkiympäristöä kehitetään tieto- ja viestintätekniikan avulla. Smart Citeissä pyritään ekotehokkuuteen ja elämänlaadun parantamiseen.

Erilaiset älysovellukset keräävät dataa. Esineiden internet (IoT = Internet of Things, teollinen internet)  ja erilaiset mittarit keräävät jatkuvasti tietoa. Erilaista tietoa on saatavilla valtavasti. Tätä tietomäärää kutsutaan älykkään kaupungin yhdeksi tärkeimmäksi rakennusaineeksi, Big Dataksi.

Älykäs kaupunki hyödyntää Big Dataa

  • helpottamaan kaupunkilaisen arkea
  • säästämään energiaa
  • huolehtimaan siitä, että energia on vähäpäästöistä ja että se tulee läheltä, esimerkiksi rakennuksiin integroiduista järjestelmistä
  • käyttämään rakennuksia monipuolisemmin
  • tukemaan sähkön käyttöä liikenteen käyttövoimana.

Lähde: RIL-julkaisu, Käyttäjälähtöinen älyrakennus

Tiedonhaun ABC

Tiedonhaku tarkoittaa tietojen etsimistä erilaisista tietolähteistä. Tiedonlähteiden valinta riippuu siitä, millaista tietoa tarvitset.

Usein tietoa kannattaa etsiä monesta erilaisesta tietolähteestä. Tietolähteitä ovat esimerkiksi internet, tietokirjat, TV ja erilaiset asiantuntijat. Se, millaista tietoa tarvitset, määrittelee sen, millaista tietolähdettä kannattaa käyttää. Eri lähteet sopivat erityyppisiin tiedontarpeisiin.

Jo tiedonhaun suunnitteleminen kannattaa tehdä huolellisesti. Jos turhat aiheeseen liittymättömät tulokset karsitaan pois, voidaan säästää aikaa hakutulosten seulomisessa.

Muista lähdekritiikki!

Lähdekritiikki pyrkii arvioimaan tiedon alkuperää sekä sitä, kuka tiedon on tuottanut. Lähdekritiikki on hyvä pitää aina mielessä, mutta internetistä löytyvä tieto voi olla kenen tahansa kirjoittamaa. Siksi erityisesti internetistä löytyvään tietoon kannattaa suhtautua kriittisesti.

Tietoa etsiessä lähes jokaisesta tekstistä ja artikkelista kannattaa tarkistaa tekijä ja julkaisupäivä. Vaikka tekstin kirjoittaja olisi asiantuntija, voi artikkeli silti olla vanha ja sisältää vanhentunutta tietoa.

Mikäli tietoa tutkimukseen on haettu lähteistä, on lähteet ilmoitettava tekstissä lukijalle. Lähteet merkitään joko tekstin yhteyteen tai aineiston loppuun, lähdeluetteloon. Jos käytetään lähdeluetteloa, niin lainatun tekstin kohdalta tehdään viittaus kyseiseen lähteeseen lähdeluettelossa.